Nyt on mekko kuvattu ja postitettu. Toivotaan että ehtii ajoissa perille!
Osallistuin siis karkkineule -kilpailuun ja meni kyllä tiukoille. Keskiviikkona myöhään illalla iski paniikki. Tiedättehän sen tunteen kun jotain pistäisi saada heti valmiiksi kiireellä ja tuntuu kuin kesken oleva neule ihan tahallaan pistäisi vastaan?
Lopputulos ei ollut ihan sitä mitä ajattelin mutta aika loppui kesken. Juuri kun kuvittelin olevani viimeistelyä myöten valmis, huomasin toisen hihan jääneen lyhyeksi. Ajan puutteen (lue motivaatio) vuoksi päätin lyhentää toistakin hihaa. Enhän mitenkään olisi ehtinyt neuloa lyhyttä hihaa pidemmäksi. Karkitkin pistivät hanttiin.. Eniten harmittaa nuo hihat. Kompromisseja jouduin tekemään jotta saisin nopeasti valmiiksi ja nyt pistää silmään hihojen epäsiisteys. Kyllähän mekko käyttöön sopii mutta missään kilpailuissa sillä ei kyllä pärjätä.
Lankaa meni vajaa 3 kerää Novitan Nallea. kaksi kerää punaista ja yksi valkoinen.
Rauhassa kun olisi vaan tehnyt ja unohtanut kilpailut niin uskon että mekosta olisi voinut tulla aika mahtava. Voi olla että kokeilen joskus uudestaan kunhan pääsen raitoihin liittyvästä ähkystä ensin yli.
Neiti suostui ensimmäistä kertaa olemaan mallina. Seisoi aivan paikallaan (yleensä juoksee ympäriinsä eikä anna kuvata) eikä meinannut uskaltaa liikahtaakkaan. Selvästi innostui kuvaamisesta ja jos näin jatkuu niin äitikin tykkää. Nyt kun vielä ymmärtäisi ettei tarvitse ihan jäykkänä seisoskella. Tästähän tulee vielä kivaa!